Noin 600000 asukkaan Pristina on Kosovon pääkaupunki. Kaupungissa asuu
pääasiassa albaneja, ja se on Kosovon kulttuurinen keskus. Pristinassa
sijaitsee mm. yliopisto.
Pristinan kansainvälinen lentokenttä (PRN) (albaniaksi Aeroporti
Ndërkombëtar i Prishtinës) sijaitsee 18 kilometrin päässä
kaupungin keskustasta. Noin miljoona matkustajaa käyttää lentokenttää
vuosittain. Sitä on remontoitu ja uudistettu viime aikoina, ja meriitteihin
lukeutuu mm. valinta parhaimmaksi lentokentäksi vuonna 2006.
Lentoyhteydet Kosovoon
Helsingistä pääsee edullisesti Pristinaan mm. Budapestin kautta
käyttämällä unkarilaista Malév-lentoyhtiötä.
Toinen edullinen lentoreitti kulkee Wienin kautta Austrian Airlinesin koneilla.
Lentokentältä pääsee keskustaan auton tai taksin lisäksi
lentokenttäbusseilla, jotka kulkevat kahden tunnin välein kello 5:00-23:00
välillä. Bussi pysähtyy keskustan Grand Hotelin luona.
Sää
Pristinassa kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Talvella sataa luntakin
melko usein. Kuitenkin huhti- ja toukokuu ovat sateisimpia kuukausia.
Nähtävyydet
Pristinassa ei ole kovin paljon nähtävää, sillä sodan
jäljet näkyvät edelleen. Jälleenrakennustyö kuitenkin
edistyy jatkuvasti. Pristinan rakennukset ovat verrattain uusia, joten vanhan
ajan komeaa arkkitehtuuria ei löydä.
Parhaimmat hotellit
Grand Hotel on Pristinassa yksi tunnetuimmista yöpymispaikoista. Muita
hotelleja ja hostelleja löytyy. Ainakin osassa hintataso on Suomea edullisempi.
Ruokakulttuuri
Ruoka on usein varsin lihapitoista. Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita
esim. turkkilaisesta keittiöstä. Pristinassa on paljon ravintoloita
ja baareja. Yleisesti hintataso on Suomea alhaisempi.
Historia
Pristina kasvoi aikoinaan roomalaisten tuhon jälkeen edellisen kaupungin
raunioista. Pristina oli tärkeä kaupunki jo keskiajalla. 1800-luvun
lopulla ja ennen toista maailmansotaa Pristinassa oli suuret yhteisöt serbejä
ja albaaneja. 1900-luvun alussa Pristina kärsi Balkanin sodista. Toisen
maailmansodan aikaan Pristina oli osa italialaisten hallinnoimaa suur-Albaniaa.
Toisen maailmansodan jälkeen Kosovoon nousi sosialistinen hallnto. Vuosien
1953 ja 1999 kaupungin väkiluku kasvoi muutamasta kymmenestä tuhannesta
kolmeensataantuhanteen. Albaaniväestö kasvoi suhteessa muihin eniten.
1960-1980-luvuilla puhkesi monia mellakoita, sillä väestö oli
tyytymätön kaupungin taloudelliseen ja poliittiseen tilaan. Titon
hallituksen aikaan perustettiin itsenäinen Pristinan yliopisto vuonna 1970.
1981 sen opiskelijat mellakoivat huonon kanttiiniruoan takia. Näin pieneltä
näyttävä asia sai muutkin nousemaan barrikadeilla Pristinassa
ja muissa Kosovon kaupungeissa. Albaanienemmistö ja serbit tappelivat keskenään.
1989 Kosovon itsehallinto purettiin. 1996 alkoi sissisota, jossa Kosovon vapautusarmeija
hyökkäsi Serbian ja Jugoslavian armeijaa vastaan. Pristinan väki
pysyi melko rauhallisena, kunnes NATO hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kosovon
sota alkoi maaliskuussa 1999. Kaupunkiin asetettiin hätätila. Kolmen
kuukauden päästä sota päättyi ja suurin osa jäljelle
jääneistä serbeistä pakeni kaupungista. Kesällä
1999 Serbia pakotettiin rauhansopimukseen ja määriteltiin Kosovon
kuuluvan Serbialle. Kosovo sai laajan autonomian. Kosovo julistautui itsenäiseksi
2008.
Uimarannat
Pienen matkan päässä sijaisevat Adrianmeren uusimmat ja nousevimmat
rantakohteet. Niissä on miellyttävää käydä, sillä
ihmisiä on vielä paljon vähemmän kuin esimerkiksi meren
toisella puolella italiassa.
Muut huvit
Pristina on mielenkiintoinen matkakohde, jos ei ainoastaan sen sotaisan historian
takia, myös sen takia, että siellä lännen ja idän kulttuurit
kohtaavat ja sekoittuvat kauniisti. Shoppailumahdollisuuksia ei ole kovin paljon.
Paikallisetkin ostavat jopa päivittäistavaroitaan naapurimaista. Kaupat
ovat kuitenkin auki melko myöhään ja myös sunnuntaisin.
